Helsinki-päivä ja Hard Rock cafe

Ihan oikeita vapaapäivä tulee eteen harvakseltaan, mutta viime perjantaina onnisti. Ehkä se päivä muuttui oikeaksi vapaapäiväksi kun lähti kotiympyröistä pois. Siellä kun on niin helppo sortua hommia tekemään...

Siis suuntana kohti Helsinkiä Terhin kanssa. 

Edellisesti shoppailureissusta Helsinkiin onkin vierähtänyt tovi. Syynä varmaan osaksi se ettei ole oikeasti mitään kummoista tarvinnut ja toiseksi laiskuus. Miksi ihmeessä täytyisi keskustaan saakka tulla kun tavaroita saa lähempääkin? Noh, muistoja tämä ainakin herättää nuoruusvuosien shoppailureissuista.

Mitään varsinaista suunnitelmaa meillä ei ollut, mutta ydinkeskustan kauppoja hiukan kierreltiin; H&M home, Indiska, Stockmann, Behnfors jne. Mukaan tarttui Indiskasta ihastuttava paita ja pieni turkoosi kulho.

Stockalla kävimme vaan herkun puolella, vähän töitäkin piti tehdä. Siellä on nimittäin Confetin tuotteita myynnissä, joten niitä piti mennä ihastelemaan.

 
Kyllä on aikanaan useammat tapaamiset sovittu tämän kellon alle.

Olimme jo miettineet muutamaa ruokapaikkaa ja nälän yllättäessä valitsimme sitten Hard Rock cafe Helsingin.

 

En ole aiemmin käynyt Hard Rockissa syömässä, joten hetken mietiskelyn jälkeen valitsin tuon legendaarisen purilaisen.

No, huh mikä annos ja hampurilainen. Pihvi itsessään oli 2cm paksu ja vaikka lihaa syönkin, oli se vähän liian tuhti. Annoksen vihreät olivat nuo salaatinlehdet, yksi viipale tomaattia ja kaksi maustekurkkuviipaletta. Voisin hyvin kuvitella mieheni pitävän tätä parhaimpana hampurilaisena, mitä on ikinä syönyt. Maku oli kuitenkin todella hyvä.

 

Viihtyisältä vaikutti paikka jopa klo 11.00. On varmaankin tupaten täynnä iltaisin.

Maha täynnä ja mieli virkeänä lähdettiinkin sitten kotia kohti. Ilta sujuikin esikoisen 10v. synttäreitä suunnitellen ja kakkua tehden. Tänään on kaverisynttärit Luau-teemalla, Aloha!

Työmatkaa ja vähän hupia

Viime tiistaille osui työmatka Ouluun. Mukava matka olikin ja työhommat sujuivat varsin mallikkaasti sekä sen verran sujuvasti, että meille jäi muutama tunti aikaa kierrellä Oulun keskustaa.

En olekaan ennen käynyt Oulussa, ohi kyllä ajanut. 

Oulun torin laidalla oli kaunis vanha kauppahalli ja kuuluisa toripoliisikin vartioi paikallaan.

Kauppahalli oli pieni, mutta mukava kahvila sieltä löytyi. Kun kerran pohjoisessa oltiin täytyihän sitä lapin herkkua maistaa, lakkaleivoksen muodossa.

Täytyy myöntää, että hyvää oli vaikken niin lakan ystävä olekaan.

Pohjoisesta puheen ollen, me kun etelästä olemme (siis koko suku), toinen pojistani kyseli kovin kiinnostuneena ennen lähtöäni, että sattuisinko poroja näkemään..?

No, tämän enempää en nähnyt, harmi!

Korostaakseni vielä meidän perheen Suomen kartan käsitystä, toinen poikani kyseli, että joko siellä Lapissa on lunta? Niinpä, meillehän suunnilleen Tampereesta eteenpäin loppu Suomi on Lappia :D

Ajankuluksi poikkesimme myös muutamissa kaupoissa, josta voisin mainita ihanan "karkkikaupan" Coloren.

Liike oli väriä ja tavaraa täynnä. Tokihan sieltä muutama ihanuus matkaan tarttui.

Muutaman matkalle osuneen kätkösen jälkeen kävimme lopulta syömässä Ravintola Puistolassa, jonka lounaslistan pekonipasta oli oikein makoisaa.

Siinäpä se päivä vierähti ja kone lähti kotia kohti. Olen aina pitänyt lentämisestä ja luulen, että saisin melkoisen paljon lentää siihen kyllästyäkseni. Paluulennolla sainkin ikkunapaikan ja pääsin ihailemaan pumpulisia maisemia. Toveri se sammahti heti nousun jälkeen...

Pilvivuori

Siellä se koti jo häämötti, Tuusulanjärven toisessa päässä.

Olipa onnistunut ja mukava matka. Seuraavaa odotellessa.

 

Pikkujoulut ja coctailkoulu

 

Vietimme eilen Confettilaisten pikkujoulut ja ilta alkoi coctailkoululla A21 Coctail Lounge:ssa.

Itse en ollut aiemmin ko. paikassa käynyt ja se kyllä teki melkoisen vaikutuksen. Tunnelma oli juuri sellainen kuin he ovat halunneetkin eli ihan kuin astuisi jonkun olohuoneeseen. Sen verran upea paikka oli, että ei kyllä ihmetyttänyt yhtään heidän saamansa meriitti vuonna 2009.

 

 

Illan "Host" isäntä oli baarimestari Timo Siitonen, joka on toinen perustajista. Hän oli erittäin mukava ja kuin kävelevä tietosanakirja mikä liittyi coctaileihin ja niiden historiaan. Upeaa tavata ihminen, joka on näin innoissaan työstään. Kätevästi hän näytti illan aikana tarvittavat työvälineet ja kertoi coctailien historiaa. Meillä oli aikeena tehdä Cosmopolitan, Caipirinha ja Vesper martini.

 

 

Tässä Timo demonstroi kuinka baarilusikan avulla saadaan tehtyä coctail, jossa on kerroksia. Lasin pohjalla oli vadelmapyrettä ja päälle hän kaatoi kuohuvaa. Näyttävä vadelmabellini siitä tuli.

 

 

Cosmopolitan-coctailiin tuli appelsiinin kuoripala koristeeksi. Pieni jippo tehtiin sillä kuitenkin ennen. Appelsiinin palasesta saatiin eteeriset öljyt liikkeelle tulen avulla. Appelsiinin tuoksu oli huumaava ja öljyt saivat aikaan kipinöitä ilmassa. Näyttävää!

(kamera ei ihan ehtinyt kipinöiden mukaan)

 

 

Cosmopolitan

 

 

Seuraavaksi meille selvisi Caipiroskan ja Caipirinhan ero. Caipirinha on brasilialainen coctail ja siinä käytetään Cachacaa, sokeriruokoviinaa. Caipiroska on tuon coctailin eurooppalaistunut versio ja siinä alkoholina käytetään vodkaa. Myös coctailiin käytettävissä sokereissa oli eroa; Caipirinhaan käytetään ruokosokeria ja Caipiroskaan tavallista valkoista sokeria. Molemmat ovat kyllä hyviä.

 

 

Caipirinha

 

 

Coctailkoulun jälkeen jäimme nauttimaan vielä "yhdet". Jokainen tilaili erilaiset coctailit ja niitä sitten yhdessä maistelimme. Minä tilasin Mrs.Runeberg:in. Makumaailma siinä oli mantelin vadelmainen. Ei liian makea, vaan ihanan raikas. Suosittelen!

 

 

Sitten siirryimme reippaillen ravintola Vespaan.

 

 

Vespassa nautimme ensi töikseen kuohuvaa, proseccoa.

 

 

Miellyttävältä tuntui ravintolan ilmapiiri. Ja menukin tuntui kiinnostavalta. Itse en ole mikään kovin rohkea maistelija vaan usein sorrun tuttuun ja turvalliseen ruokaan. Nyt, pienen rohkaisupuheen (15min.) saattelemana päädyin tilaamaan alkuruuaksi carpaccio di manzo profumato al tartufo-annoksen. Suomeksi sanottuna raakaa häränlihaa tryffelimajoneesin, rucolan ja parmesaanin kera.

 

 

Ei tarvinnut katua valintaa tippaakaan. Suussa sulavaahan tuo liha oli.

Hyvä, että rohkaistuin!

 

Pääruokaa olikin hiukan hankalampi valita. Listalla olisi ollut muutamiakin hyviä vaihtoehtoja, tosin nyt pitäydyin melko turvallisissa annoksissa. Lopulta valitsin

tagliatelle con manzo piccante-annoksen eli härkää chilipaprikakastikkeessa ja tagliatellepastaa.

 

 

Annos oli ihan ok. Chili siinä ei kyllä maistunut laisinkaan ja härkäkin oli hiukan ylikypsää. Mutta kaikki söin hyvällä ruokahalulla.

 

Jälkiruuaksi päädyin valitsemaan selezione di dolci eli päivän jälkiruokalajitelman. Siihen kuului aina niin ihanaa tiramisua, suklaakakkua ja suklaa-pistaasimarkiisia.

 

 

Tiramisu oli taivaallista! Markiisi ja suklaakakku ihan jees, mutta liian suklaisia minulle.

 

Maha täynnä, fiilis korkealla ja mieli täynnä coctailasiaa olikin hyvä lähteä kotiin nukkumaan.

Kiitos ihanasta kokemuksesta, hyvästä seurasta ja makoisasta ruuasta!